Mini3 Stella oli aikas sairaan hieno tänään. Ensimmäisenä oli Savikon agirata, jossa oli muutama pähkinä purtavaksi. Siksipä lähdinkin radalle rennoin mielin, katselemaan ja toteuttamaan juttuja, joita en ennen ole uskaltanut tehdä. Radan alku oli tiivis, kahden hypyn välistä olisi pitänyt saada käännettyä kepeille. Tähän keksin kaksi vaihtoehtoa: a) yhtä aikaa lähtö, ja toivominen, että kääntyy hypyltä kepeille b) ihmisnuoli. Päädyin jälkimmäiseen, ja sehän toimi! Sairaan makeeta. Kontakteja sen enempää kummastelematta, puomi oli hieno, A:lta karkasi ja keinulta kai karkasi myös. Muut ohjausjutut toimivat myös, mitä nyt paniikki ohjasin muutaman paikan. Onneksi Stella osaa. Radalta nolla ja 39 koiran luokasta 4. sija!  Ajasta olisi saanut vielä poiskin, tosiaan ilman niitä paniikki paikkoja.  

Ja sitten Savikon hypärille, luokan viimeisenä kuten agiradallakin. Tässä myös soveltelin alkua: kun muut kutsuivat 2. hypyn takaa, vetivät, työnsivät ja käänsivät, minä kutsuin 2. hypyn takaa, työnsin, tein sylkkärin ja etenin. Se tuntui hyvältä ja toimi kuten pitikin; pienet käännökset siivekkeitä myöten ja eteenpäin. Muussa radassa ei ollut hirveästi ihmeellistä, paniikkia oli tosin enemmän kuin ekalla radalla. Mutta sitten (alkaako mikään hyvä ikinä tällä lauseella?)... Keppien jälkeen olisi ollut enää 2 estettä maaliin, mutta ongelmaksi koitui se, ettei ohjaaja päästänyt koiraansa kepeille: Seistä törötin onnellisena keppien ykkösvälin edessä. Stella parka yritti parhaansa, ja meni toiselta puolelta sisään. Korjasin, ja sain sitten ohjattua loppuun. Radalta 5, aika ihan hyvä vaikka korjaukseenkin kului aikaa.

Lennuli pääsi myös liitämään! Medejä tuomitsi Anne Tammiksalu Tallinasta. Ensin oli agirata, joka oli lievästi sanottuna kiemurainen... Vaikka kiemurat muistaisikin, ja niistä selviäisi (oikeastaan ne eivät ohjauksellisesti ole vaikeita paikkoja, vaikeita muistaa vain.), koituu monille kohtaloksi Annen ratojen loput (ne eivät ole suoria). Alku oli sinänsä hauska, että pääsin tekemään lentävän lähdön. Kahden hypyn jälkeen tuli keinu (Lennon otti hienon 2on2off kontaktin), jolta mentiin 90 asteen kulmaan kepeille. Keinu on siitä mukava este, että sain otettua sivu etäisyyttä jolloin pääsin blokkaamaan 2. välin ja tyrkkäämään Lennonin ekaan. Seuraavat koukerot sujuivat hyvin, A:lle Lennon teki jonkilaisen hidastuksen ja puoli pysähdyksen, josta vapautin sen. Loputkin koukerot sujuivat oikein hyvin, puomilta Lennon karkasi (jonka jälkeen onnistuin jotenkin tallaamaan sen tassulle  ), mutta sain tehtyä viimeiset hypyt. Lennonille siis myös nolla! Sijoitus oli vasta 19. mutta nolla on aina nolla ja se riittää meille. Luokassa oli kuitenkin yli 50 osallistujaa, joista kai 21 sai nollan. 

Tammiksalun hypäri oli hauska, hypyille sai tehtyä erilaisia vientejä ja radalla oli paljon putken umpikulmaan lähetyksiä. Tässä vaiheessa päivää ohjaaja vaan alkoi jo vähän väsyä, ja tein hölmöjä virheitä, kuten kumarsin välistävetoon Lennonin ollessa hypyn päällä (jolloin L otti totta kai riman alas, sille ei jäänyt oikein muita vaihtoehtoja) ja jätin ohjaamatta (jolloin L juoksi putken ohi). Muuten rata oli hieno, pienet käännökset ja muuten onnistuneet viennit. Tulos 10, ja putken ohituksesta pari sek yliaikaa.

Asiaan. Pääsiäisen kunniaksi kisasimme Purinalla. Ensimmäinen rata oli Johanna Nybergin, oikein kiva ja sujuva kakkosten pätkä. Stella otti ensimmäisen riman alas (! ei ole kai ikinä pudottanut kisoissa rimaa !), en tiedä oliko se lämmittelystä huolimatta vähän kylmä,  vai jännittikö jotenkin A:ta joka oli heti toisena esteenä. Aika oli hyvä, -6 ja jotain, joka olisi riittänyt nollana hyvinkin sijoitukseen. Kontaktit olivat sairaan makeet, jäin puomilla jälkeen ja meni silti alas asti ja pysähtyi odottamaan.

Ennen toista rataa tein kaiken varuiksi vieläkin huolellisemmat lämmittelyt (ne ketkä minut tuntevat, tietävät niiden olleen siis todella huolelliset) ja tällä radalla Stella kulkikin paljon paremmin. Anne Tammiksalun hypäri oli aika hauska ja tosi hyvin kulkeva, olematta kuitenkaan liian helppo. Pääsin vähän kikkaileemaan ja radasta jäi käsittämättömän makea fiilis. Nollahan sieltä tuli, aika -9,47, luokkavoitto ja SERTI, jolla mentiin sitten kolmosiin!

Nyt nukkumaan, ja huomenna Stella starttaa sitten ekan kerran mini3:issa. Ja Lennokin totta kai medeissä. 

Ai niin, Lennonin tie kolmosissa sujuu hyvin, ensimmäisen nollansa (28.2.) jälkeen se on hakenut nollat vielä Helsingistä (15.3.) ja Riihimäeltä (4.4.). On se mainio, vaikka ohjaaja ei aina olekaan.  Hypäri nollat on nyt täynnä, nyt täytyy siis metsästää vain agi nollia.

Yritin tehdä aamun tismalleen samoin kuin viimeksi: tunnin lenkki vapaana juoksentelua, vähän tokoilua ennen kehään menoa ja kehään mennessä rauhallinen itsevarma asenne. Siltikin vedimme heti kahdesta ensimmäisestä liikkeestä tuplanollan... Lennon lähti mukaani sekä paikalla istumisessa että makuussa. En oikeasti enää tiedä mikä näihin on syynä, en höpötellyt sille ylimääräisiä, kerroin vain liikkeen, saatoin ehkä vähän jännittää, mutta en mielestäni ihan hirveästi. Tuttu paikka, tutut koirat molemmin puolin, tuttu tilanne... Kisamaisia treenejä niin, mutta aika ******** paljon helpommin sanottu kuin tehty.

Sain kasailtua itseni loppuliikkeitä varten, ja ne menivätkin ihan hyvin.

Metallihyppynouto oli ekana, ravasi takaisin ja vähän vino perusasento, silti 10.

Sitten kaukot, tapahtui jäätyminen (samantapainen alku kuin paikallaolossa? mahtoiko jännittää sen takia?) ei mennyt ekalla käskyllä maahan, tokalla nytkähti vajaampaan istuma-asentoon ja kun olin antamassa kolmatta käskyä (nojaten sen ylle) meni lopulta maahan. Muut vaihdot ihan hyvät, i-s vaati kaksi käskyä. 7

Ja idariin. Kaikki asennot toimivat nyt hyvin, jäi nopeasti eikä kääntyillyt. Seurasikin suht hyvin, 9.

Ruutuun mennessä Lennon oli jo rentoutumaan päin, ja sen se tekikin hienosti. 10

Tunnari oli aika hataralla pohjalla kisaan lähtiessä, ja kyllä se paikan päälläkin vielä vähän toilaili ja unohtui kurtistelemaan kulmiaan hetkeksi, muisti taas mitä olikaan tekemässä ja palautti kuitenkin oman ihan hyvin. 8

 Luoksetulo oli nopeampi kuin mitä perjantain treenissä (joissa sen piti pysähtyä järkyttyneenä joka kerta puoleen väliin kun yritin tehdä läpijuoksuja...) pysähdykset olivat kyllä nopeat, mutta molemmat seisomaan. Toisella käskyllä sitten maahan, 8.

Seuraaminen oli parempaa kuin mitä Lennon yleensä esittää kisoissa, täyskäännökset olivat oikeastaan ainoat jotka pilasivat kuvaa (ja niitä oli paljon), 9.

Viimeisenä vielä ohjattu, samalta pisteeltä kuin ruutu. Teki tämän hienosti, 10.

Kokonaispisteiksi 238 ja kakkostulos. Mikä on kun ei taidot riitä, mikä on kun ei onnistu...

Mutta sitten; se, miksi tätä kirjoitan. Nyt meillä on niin Super valtava ongelma Lennonin kanssa, että en todellakaan tiedä miten tästä eteenpäin. Lennon nimittäin keksi yks kaks viime perjantaina, että tunnarin voi hyvin suorittaa pyörimällä hetken kapuloiden päällä kaikkea muuta kuin järjestelmällisesti ja tuoda sitten ensimmäisen suuhun sattuvan palikan. Voihan... sentään. Kello sanoo tik tak, ja sunnuntai tulee ennen kuin arvaankaan... 

Kakkosille oli vain yksi rata, jonka oli suunnitellut Esa Muotka (jolla on ihan sairaan kivat ja kulkevat radat, kuten tämäkin). Kovin vaikea se ei ollut ja aina puomille asti olimmekin tiukasti kiinni nollassa, sitten Stella päätti kuitenkin hypätä vain muutaman sentin ennen kontaktipintaa kontaktin sivuun ja jäi odottamaan seuraavaa tehtävää. WOT??? Kyllä mä myönnän että saatoin käskyttää vähän erilailla, mutta ei se ennen ole silloin tullut pinnan sivusta vaan ampunut vaan satasta eteenpäin... Ja se mikä ottaa eniten päähän etten tajunnut laittaa sitä takaisin vaan annoin sen mennä kaksi vikaa hyppyä ja palkkasinkin vielä. Snif.

Muutaman tunnin tauon jälkeen starttasivat medi kolmoset joita tuli tuomitsemaan Salme Mujunen. Ja kröh aika kiemuraisen hypärin hän olikin meille tehnyt... Alku sujui Lennon kanssa hyvin yhteistuumin. Ennen kuudetta estettä Lennonin sisäinen hölmöilijä kuitenkin nosti päätään ja sen oli aivan p a k k o päästä läheiseen putkeen; se annettakoon kuitenkin anteeksi, pieni kun ei ole päässyt kisaamaankaan itsenäisyyspäivän jälkeen. Himpun verran myöhemmin sekoilin itse urakalla ja huitelin radalla minne sattuu kuin ihmeen kaupalla kuitenkin saaden Lennonin oikeille esteille, millä ei sinäänsä ollut enää väliäkään, kun oli se hyllykin alla. Kepit olivat tokavikana esteenä ja sinnehän me rynnättiin, yhteistuumin taas. Ryntäily vaan ei ole ennenkään tuottanut minkäänlaista tulosta, kuten ei nytkään, ja Lennon meni piiitkälle keppien ohi ja palailimme sitten nöyrästi taaksepäin pujottelemaan.

Toinen rata oli agirata, jänskää. Alku oli tosi mielenkiintoinen: yhden hypyn jälkeen A, sitten kännös noin 180 astetta kepeille ja sieltä käännös noin 180 astetta keinulle. Pelasin A:n varman päälle ja kävelin sen perässä kun kiipesi ja pysähtyikin sitten tosi hyvin. Kepeille menossa ei mitään ongelmaa, kuten ei myöskään keinulla. Loppu rata sujui hyvin (PALJON taaksetyöntöjä ja loppusuora) ja saimme ensimmäisen nollamme medi kolmosista!  

Kisapaikalla oli vähän lisäjännitystä lämmittelyjen ja jäähdyttelyjen suhteen, läheiseen metsään oli nimittäin karannut mullikka.  Onneksi sitä ei näkynyt koko aamupäivänä, mutta kun lähdimme jäähdyttelemään vikan kerran, löysimme sen syömästä keskellä polkua. Onneksi se oli sen verran kaukana ettemme tupsahtaneet suoraan sen eteen...

Perjantaina kokoonnuttiin tuttuun tapaan Pornaisiin. Tein Lennonilla paikallaolot niin, että jäin maneesin aidan taakse josta näin sen koko ajan; ja hyvä niin, ehdin olla istumisessa näkösuojassa max 10 sekuntia kun tyyppi nousi seisomaan ja nuuskimaan maata. Hihkaisin lyhyesti ja vihaisesti (jolloin istui) ja kävin rauhallisesti korjaamassa sen alusta asti uudestaan. Sen jälkeen pysyi aika hyvin, ei steppaillut. Paikallamakuu oli parempi, torstaina se ei taaskaan mennyt maahan vaan paineli jonnekkin mielensä perukoille sen jälkeen kun kerroin mitä ollaan tekemässä. ARGH . Idarissa meni ensin seisomisessa istumaan (meidän uusi ongelma, jes...) ja sen jälkeen teki ihan hyvät asennot. Ruutu oli oikein siisti (palkka seisomiseen) ja ohjattu samaten.

Stella teki myös vähän idaria.

Lauantaina kävin treenaamassa taidetehtaan parkkiksella. Lennon teki idarin jossa kaikki asennot hyvät (palkkasin heti seisomisen pysähdyksestä, nyt se pelleily loppuu).

Stella teki myös idarin. Asennot oli hyvät ja nopeat, mutta seuraaminen oli tänään ihan jotain muuta kuin seuraamista, lähti käskyllä laahustamaan sivullani ja sain melkein potkaista sitä että kääntyi seisomisen jälkeisessä kulmassa... Kisamaisen idarin jälkeen hajanaisempi idari, palkka aina asentojen jälkeen ilman kiertoa ja palkkasin myös mukaan lähtemisestä. Seurasi paremmin, mutta pelkään että tällä saan sen taas seuraamaan metrin edelläni, miksi pitää olla jokotai?? Stella teki myös tunnarin, aloitin heittämällä kapulan pusikkoon ja lähetin sen hakemaan sieltä. Sen jälkeen koko liike isolla kapula määrällä, teki hyvin töitä ja palautti ihan hyvin.

Totta kai hiihtolomalla on myös hiihdetty, kävimme tänään jäällä hiihtämässä 30 minuuttia. Ei tarvinnut pelätä ettei jää kantaisi kun jotkut ajoivat lähellä autollakin... 

Aamu alkoi herätyksellä kello 10. Kun pääsin tolpilleni lähdimme samantien vähän vajaa tunnin kävelylle/vapaana juoksentelullle (joka sisälsi muun muassa hiiri episodin  ). Maneesilla tein Lennonin kanssa kymmenisen minuuttia pieniä toko juttuja ennen paikallaoloja (Heinin ohjeiden mukaan).

Olin itse tosi rento kun menimme ryhmäliikkeisiin ja se kai tarttui myös Lennoniin. Istuminen oli hyvä, jäi hienosti, 10. Paikallamakuu vaati kaksi maahan-käskyä, ja oli kuulema ollut vähän tylsistyneen oloinen = pälyillyt. Liikkeen loppu hyvä, 8. Omat fiilikseni olivat tässä vaiheessa niin pilvissä että olisin voinut keskeyttää ja lähteä kotiin juhlimaan. 

Sitten yksilöliikkeet jotka Lennon pääsi tekemään jo toisena, mikä oli tosi hyvä paikka. Liikkeet oli sekoitettu, ja ne tehtiin putkessa. Ensin metallihyppynouto, lähti ja nosti hyvin, mutta takaisin tullessa piti kapulasta huonosti kiinni. Perusasento oli makuuni vino, kuitenkin 10. Sen jälkeen kaukot (s-i-m-i-s-m). Muut vaihdot hyvät, mutta eteni viimeisessä, 8,5. Kooma-liike idari ei onneksi ollut ensimmäisenä, sillä Lennon tosiaankin taas koomasi siinä... Jäi hyvin seisomaan, mutta kääntyi poikittain jossain vaiheessa kiertoa. Istumisessa jäi seisomaan ja maahanmeno oli ihan hyvä. Seuraaminen oli... no, koomaavaa. 7 Onneksi sitä seurasi ruutu, josta Lennon tykkää ja rentoutui taas. Ruutu oli sairaan makee alusta loppuun, 10. Tunnari meni myös Lennonin rutiinilla, lähti kapuloille nopeasti ja kävi ympyrän järjestelmällisesti ja aktiivisesti läpi. Perusasento oli taas vähän vino, 9,5. Luoksetulossa valitsin linjan niin, että maahanmeno osui suoraan katosta tippuvan veden muodostamaan lätäkköön. Vilkaisi inhoten lätäkköä ja meni puoliksi maahan, annoin uuden käskyn jolla meni kokonaan. Seisominen oli ihan hyvä, mutta olisin toivonut vähän enemmän vauhtia (Lennonille?? siis mitä, sehän tulee aina kisoissa sata lasissa, välillä unohtaa jopa pysähtyä...) 7. Seuraamisessa oli ihan hienoja pätkiä, ja välillä se sitten taas seurasi huonommin. Juoksua se ei vieläkään osaa kunnolla ja välillä en edes tiennyt onko se mun mukana kun en nähnyt sitä. Muuten kuitenkin siis ihan hyvä, 9. Viimeinen liike oli ohjattu, joka tehtiin samalta merkiltä kuin ruutu. Tietysti arvoin meille vielä oikean kapulan, samaan suuntaan kuin ruutu siis. Kerroin Lennonille mitä ollaan tekemässä ja se skannasi ympäristön: "piste, jep, ruutu, jep, homma hanskassa!" Tajusin mokanneeni ja yritin vielä korjata sen käsitystä ennen kuin liike alkoi, mutta Lennon oli kuitenkin jo lukinnut ajatuksensa ja tuijotti enää lasittuneesti kun liikkuri vei kapulat. Pisteelle se meni hienosti, ja lähti siitä yhtä hienosti ruutuun. Pysäytin sen kun oli mennyt muutaman metrin, ja annoin uuden noutokäskyn. Skannasi uudestaan ympäristöään ja lähti vauhdilla hakemaan kapulaa jonka palautti ihan hienosti, 9. 

Olin niin tyytyväinen Lennoniin, vain idarissa (josta se on luonut itselleen mörön) kooma-tila palautui, muut liikkeet olivat iloisia ja hienoja.  Yhteispisteet 281,5 eli ykkönen. Hienon hieno pieni mies.  Illalla menemme agility treeneihin ja Lennon saa tehdä jotain pientä, sen se on ansainnut. Ja ensi viikko pidetään idari-sulkeisia...

Lennonin idari oli hieno, tein ensin kisamaisesti ja sen jälkeen niin, että jokaisesta jäämisestä heti palkka.

Ruutu oli myös makea, lujaa pisteelle sekä ruutuun.

Menköön huomenna syteen tai saveen, paikallaolojen nollautumiseen olen nyt jo varautunut, koska se on selkeästi luokitellut nyt ne mielessään epä-tärkeiksi. Kunhan ei koomaa, ja saamme muut liikkeet onnistumaan. 

Tänään sitten Mia tuli taas Nummisiin kouluttamaan. Päädyin tällä kertaa treenaamaan Stellan kanssa, mikä ei sujunut alkuunkaan hyvin. Teimme ensin pitkän radan ja sen jälkeen hinkutimme yksittäisiä kohtia, tosin meillä meni radan tekeminenkin hinkuttamiseksi.  Mä niin tahtoisin että meidän yhteinen sävel löytyisi taas, kun nyt koko mun ohjaaminen on jostain syystä hällä väliä-asenteella tehtyä. Huomenna teen illalla vaikka vähän helpommat treenit, kunhan saan edes jotain onnistumaan, ettei Stella muutu taas varovaiseksi kun luulee tekevänsä väärin. Se on kuitenkin niin hieno pieni koira. 

Lauantaina Laamasen Miia kävi taas opastamassa meitä valitsemallamme tiellä. Saimme valita aloitammeko tekemällä pitkän radan vai yksittäisiä ohjaus/este treenejä. Arvelin Lennonille sopivan ensin koko pätkä ja lopetukseksi sitten pienempää hinkutusta ilman paineita palkan kanssa, joten Janne ja minä sitten rohkeina ilmoitimme tekevämme näin, kun Merja P sekä Merja P päätyivät päinvastaiseen suunnitelmaan.

Lennon oli aivan tulessa ja rata meni nollana läpi. Jee! Jäi ihan sairaan hyvä fiilis, pari kohtaa meni turhalla varmistelulla, mutta meni kuitenkin. Lopun hinkutuksessa saatiin nekin sitten toimimaan ja oli niin kivaa.  Ihmisnuoli ei ihan uponnut, kroppa vaan kieltäytyy liikkumasta eri tahtiin...

[tästä alkaa valitusosio] 

Sunnuntain treeneistä ei taas jäänyt yhtään niin hyvä fiilis, jälleen kerran kun tuli Lennonin vuoro treenata, meidät yritettiin ensin ohittaa (vielä ihan eri ihmisen kuin koiran ohjaajan toimesta) ja sen jälkeen tuli kommentti "no tee nyt sit äkkiä".  Multa niin menee hermo just, jos olisikin yksi kerta kun meille sanotaan näin, mutta ei, vaan joka ikisissä treeneissä! Joo ai niin, niinhän se olikin että kakkoskoirat treenaa jos muilta jää aikaa, Lennonhan se onkin kakkoskoira, eihän kolmosten koirat edes TARTTE treeniä. MUTTA KUN "RADAN"RAKENTAMISEEN MENEE PUOL TUNTIA NIIN EI KAI SITÄ AIKAA JÄÄ KAIKILLE 11 KOIRALLE HALOO?? Ja kun me ei edes treenata ratoja, niin kaiken järjen mukaan niiden muutaman esteen lätkimiseen pitäisi kulua ~15 min. Lennonin treenit oli siis taas luokkaa "no mene ***** kepeille. Aha et menny, no muaki melkeen kiinnostaa". What ever...

[/tähän päättyy valitusosio]

Jos Jessica sattuu lukemaan tätä, me ollaan kyllä treenattu idaria ja paikallaolojakin . Idarissa on mennyt aika hyvin, näiden muutaman viikon aikana se on tehnyt vain yhden väärän asennon ja sekin saattoi olla mun vika. Se on selkeästi tosi helpottunut kun idari on ollut "väljempi", siis ei joka sivulla liki päällekkäisiä liikkurin ja mun käskyjä. Ja L on ehkä alkanut vähän enemmän ignooraamaan (mikä tää sana on suomeksi? help? anyone?) liikkurin "käsky"-sanaa ja seuraa vaan rauhassa.  Paikallaoloissa myös nousi kerran mun mukaan, mutta on ollut huomattavan paljon rauhallisempi. Sama käsky kuin mikä asento on varmaan selkeyttää sille aika paljon mitä tehdään.