Ei, ei suinkaan tokosta kuten ehkä ensimmäisenä tulee mieleen tätä herraa ajatellessa. Lennon teki nollan agilitystä, voitteko kuvitella?

Kuten siis ehkä tajusit (ellet sitten ole turkulainen, idiootti, turkulainen, jonkun pikku-veli tai turkulainen, jolloin hyvin todennäköisesti et tajunnut) olimme tänään agility kisoissa. Oli tosi kivaa kivaa, aamulla oli kylmää, päivällä oli kuumaa ja illalla oli kylmää, ja Marjo kertoi vitsejä (mikä on mykkä hiihtäjä?). Illalla tuli lisäksi (yllätys yllätys) pimeää, joten kolmosten hyppyrata piti jättää pitämättä. Sitten kellään ei ollut kivaa kivaa, ja sitten me lähdettiin kotiin.

Stella debytoi kakkosissa tehden kaksi hyllyä. Ensimmäisellä radalla otti kontaktit hyvin A:lle asti, jossa pomppasi kauniilla kaarella alas, which was so not OK. Pistin sen A:lle uudestaan, ja se taas oli tuomarin mielestä so not OK. En kyllä tajua, kun katsoin lärpäkettä radan jälkeen tuomari ei ollut antanut kontakti virhettä A:n ensimmäisestä suorittamisesta... Onneksi se ei olisi ollut nolla muutenkaan, kun olin jo alkumetreillä jättänyt koiran selkäni taakse. Ja mitä tein toisella radalla saavuttaakseni tämän himoitun merkinnän hyl? Jätin koiran selkäni taakse. Vahingosta viisastuu ja sitä rataa? So not true.

Lennoni teki Stellan jälkeen sen mitä parhaiten osaa, ja saimme toisen sijoitusnollan kakkosista luokkavoitolla. Yksi vielä, ja Lennon pääsee osa-aikaiselle agility eläkkeelle. Tavoittelemisen arvoinen titteli, eikö?